Vaellusten taso on merkitty asteikolla 1-4. Asteikko on suuntaa antava ja kertoo vaellusmatkan keskimääräisen tasokuvauksen.
1 = Ykköstason vaelluksilla liikutaan pääasiassa helpommilla reiteillä, poluilla ja teillä, jotka kulkevat yleensä esim. alhaalla laaksoissa, jokien varsilla, rinteillä tai harjanteilla. Reiteillä on vain vähän korkeuseroja, eivätkä ne sisällä erityisiä taitoja vaativia kohtia.
2 = Kakkostason reiteillä liikutaan pääosin vähän teknistä taitoa vaativilla poluilla tai teillä. Reitit sisältävät pääosin loivia nousuja ja laskuja, joiden korkeuserot ovat maltillisia. Kakkostason reiteillä voi olla lyhyitä haastavampia tai teknisiä taitoja vaativia osuuksia.
3 = Kolmostaso sisältää paikoitellen teknisempiä tai hankalammin kuljettavia kohtia, kuten louhikkoa, kivikkoa, kapeita polkuja tai niiden lähellä sijaitsevia jyrkänteitä. Nousujen ja laskujen määrä kasvaa ja ne voivat olla pidempiä ja jyrkempiä. Reitin vaikeutta voi nostaa myös mahdollinen sijainti korkeammalla, jossa ilma on ohuempaa. Reitit ovat normaalisti myös pidempiä. Suositellaan henkilöille, joilla on suhteellisen hyvä kunto.
4 = Nelostasolla liikutaan pitkillä reiteillä, joilla on tärkeää pystyä etenemään riittävän nopeasti aikataulun vuoksi. Reitin sijainti voi olla useammin kohtuullisen korkealla ohuessa ilmassa. Etapit sisältävät kaikentyyppistä ja vaihtelevaa maastoa sekä teknisesti hankalampia olosuhteita, kuten jyrkänteitä, irtokiviä tai vaikkapa lunta ja äkillisesti vaihtuvia sääolosuhteita. Mukana kannetaan myös enemmän varusteita. Tyypillisesti reitti sisältää pitkiä ja jyrkkiä nousu- ja laskuosuuksia. Suositellaan hyväkuntoisille henkilöille.